Uusi ryhmä ja uudet kujeet

Blogi on viettänyt viime viikkoina hiljaiseloa, sillä olen ihan tosissani yrittänyt mennä joka ilta ajoissa nukkumaan ja en ole halunnut kirjoittaa blogia yöunien kustannuksella. Nyt olen kuitenkin sen verran ylivirittyneessä tilassa, joten hyödynnän ajan kirjoittamalla viimeisimmästä käänteestä uinnin suhteen.

Kuten viime tekstissä mainitsin, käväisin uimassa muutaman uuden uimarituttavuuden kanssa ja lopputulemana päädyin vaihtamaan ryhmää...TAAS🙈. Ryhmä johon olen nyt loikkaamassa on Hämeenlinnan uimaseuran masters-ryhmä. Ryhmän vaihtoon vaikutti eniten se, että tästä porukasta on useampi osallistumassa Turun kisoihin. Myös treeniajat ovat paremmat ja toimivat paremmin vuorotyöläisen rytmiin. Ohjattu harjoitus on torstai-iltaisin ja omatoimitreenille on varattu allasaika sunnuntaiaamulle. Torstai-illan harjoitus on helpompi järjestää niin, että paikalle pääsee. Viikonlopun harjoitusajat tuottavat enempi päänvaivaa ja jäävät herkemmin välistä. Tämä ryhmä on siinäkin mielessä melko luonteva, sillä valmentaja on sama, joka on tehnyt minulle lapputreenit viimeisten kuukausien ajan. Sovimme nyt niin, että kun aloitan uimisen ryhmässä, jätän erilliset lapputreenit pois. Näin saan sekä ohjattua treeniä ja lisäksi voin tehdä omia harjoituksia keskittyen omiin ongelmakohtiini ja mikä tärkeintä stressaan selvästi vähemmän.

Tänään pääsin kokemaan uuden ryhmän treenityyliä ja hohhoh. Mitähän sanoisi...jos jotain, niin kyllä tämä nainen on nyt kuin jyrän alle jäänyt. Harjoitukset alkoivat puolen tunnin kuivaharjoituksella, kuntopiirillä, joka sisälsi punnerruksia, burbee-hyppyjä ja kyykkyjä. Luojalle kiitos, kuivaharkat kesti "vain" puoli tuntia. Enempään en olisi kyennyt ja viimeiset kierrokset olivat tuskaa. Kädet oli lopulta täysin makaroonia ja kyllä siinä oli ihmettelemistä kuinka on mahdollista uida perään vielä tunnin harjoitus?! Tuon kuntorääkin jälkeen oli sentään puolen tunnin tauko ennen altaaseen pääsyä ja tuon ajan yritin epätoivoisesti saada käteni toimimaan. Luvassa olisi sekauintia ja hirvitti pelkkä ajatuskin perhosuinnin käsivedosta.

Kuntopiiri nosti sykkeet tappiin ja poskia kuumotti siihen malliin, ettei sauna juurikaan houkutellut. Olikin todella huojentavaa pulahtaa pariin otteeseen kylmävesialtaassa, joka hiukan auttoi käsiä virkoamaan. Kylmävesialtaasta suuntasin sitten muiden joukkoon odottamaan varsinaisen harjoituksen alkua. Ryhmässä oli heti tervetullut olo. Joukko on miesvoittoinen, joten yksi nainen lisää tasapainottaa ryhmää mukavasti.

Alkuverryttely tuntui todella raskaalta, koska kädet eivät voimattomuuttaan totelleet. Onneksi pahimmat hapot huuhtoutuivat tunnin aikana pois ja uintiin alkoi löytymään otetta. Ohjelmassa oli tosiaan sekauintia ja tunti kuluikin pitkälti erilaisia tekniikkaharjoituksia tehden. Uudessa ryhmässä jännitin taas sitä, kuinka pahasti jään jalkoihin ja riittääkö osaaminen. Ensimmäinen kerta sujui kuitenkin sen suuremmitta ongelmitta. Eihän minusta sekauimaria taida saada, mutta olipa kuitenkin hauskaa ja erilaista tekemistä. Keskivartalo tarvitsee parempaa kontrollia, joten nyt on viimeistään otettava se työn alle.

Kädet ovat edelleen niin väsyneet, että hyvä jos jaksan nostaa niitä. Huomenna voi olla kipeää naista. Harjoituksen puutetta vaan ja eiköhän kunto ala kasvamaan jos harkat jatkuu samanlaisina. Taidan  silti varata seuraavalle kerralle autonavaimet lähistölle ja vilkuilla pakoreitin valmiiksi 😉.

-Jonna-



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käännösharjoittelua

Uimarin varustekassi

Terveisiä altaasta